Minun tarinani

 

Yli vuosikymmenen kestäneellä työurallani nollatuntisopimus ja jatkuvat määräaikaisuudet ovat olleet osa arkeani. Tiedän kokemuksesta, millaista pätkätyökulttuuri on. Aloitin työurani vuonna 2005 ollessani 19-vuotias, mutta yhdessäkään vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa en ole vielä 32-vuotiaana ollut. Silti olen tehnyt koko ajan töitä. Tämän suunnan on muututtava, sillä tiedän, etten ole ainoa tässä tilanteessa oleva nuori.

Olen yksinhuoltajaäitinä huolehtinut perheen toimeentulosta vuosikausia tehden töitä epävarmoilla työmarkkinoilla. Siitä epävarmuudesta halusin pois ja lähdin opiskelemaan unelma-ammattiini sairaanhoitajaksi. Työn, ammattikorkeakouluopintojen, perheen, politiikan ja urheiluharrastuksen yhdistäminen ovat edellyttäneet pohjoista sisua, elämän organisointitaitoja ja luotettavia taustajoukkoja.

Haluan olla tulevaisuudessa työväen ääni eduskunnassa ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Viime hallituksen työllisyystoimenpiteet olivat kohtuuttomia sekä työssä oleville että työtä hakeville. Aktiivimalli on tästä yksi esimerkki: aktiivistakin työnhakijaa rangaistaan, jos hän ei työllisty. Edellisen hallituksen toimet lisäsivät epävarmuutta ja epäluottamusta tulevaisuuteen. Työllä täytyy tulla toimeen ja työn täytyy luoda turvaa, jotta pystymme selviämään arjessa, kuten saamaan asuntolainaa tai muutoin suunnittelemaan elämäämme eteenpäin. Palkansaajien oikeudet tulee turvata, eikä niitä saa enää heikentää. Pienyrittäjiä tulee taas tukea ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen sen sijaan, että heille tarjotaan ratkaisuksi ”pärstäkerroinlakia”, joka lisää epätasa-arvoa erikokoisten yritysten välille ja kärsijänä ovat silloinkin ennen kaikkea palkansaajat.

Jokainen meistä tarvitsee yhteiskunnan palveluja jossain elämänvaiheessa. Itse olen saanut nauttia hyvinvointiyhteiskuntamme perusasioista – käymään laadukasta peruskoulua, hankkimaan haluamani ammatin sekä saanut terveyspalveluita tarvitessani. Tulevat sukupolvet tarvitsevat myös näitä elämän kulmakiviä. Mielestäni maksuton koulutus ja laadukas julkinen terveydenhuolto tulee turvata. Myös yleinen sosiaaliturva tarvitsee uudistuksia. Nykyinen malli ei ole kannustava, sillä työntekijät kokevat lyhyet työsuhteet ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena.

Perhevapaauudistus tukisi myös perheiden hyvinvointia ja toisi joustavuutta työelämään. Politiikkaa tulee tehdä ihminen keskiössä, välittäen. Sairaanhoitajan ammatissani eettisyydellä on valtava rooli, samaa korkeaa eettisyyttä noudatan myös luottamustehtäviä hoitaessani.

Oma lapsuuteni ja nuoruuteni ei ollut aina kovin helppoa. Toisen vanhempani vakava sairaus varjosti minun ja sisarusteni elämää ollen päivittäin läsnä. Yläasteikäisenä nuorena sain kotikaupunkini palvelujen kautta apua epävakaaseen ja turvattomaan elämääni ja pääsin peruskoulusta hyvin arvosanoin jatkamaan kohti lukio-opintoja.

Nuoresta ja arasta tytöstä on sisukkuuden ja päättäväisyyden voimalla kasvanut itsevarma ja rohkea aikuinen nainen. Yksin en olisi kuitenkaan selvinnyt. Kaikilla tulee olla mahdollisuus itse vaikuttaa omaan arkeensa ja hyvinvointiinsa. Täytyy olla kanavia, joiden kautta tulee kuulluksi ja saa tukea eri elämäntilanteisiin päästäkseen eteenpäin kohti tavoitteitaan ja unelmiaan. Jokainen ihminen on arvokas ja jokaista tarvitaan.

Sinnikkyys, tavoitteellisuus ja ahkeruus kuvaavat minua. Teen työni hyvin ja loppuun saakka, sen olen kotoa oppinut. Olen ollut aina kiinnostunut ihmisistä, asioista ja ilmiöistä. Kokemukseni ihmisten parissa tehdystä työstä ja sosialidemokraattiset arvoni toimivat kompassina luottamustehtäviä hoitaessani.  Yhdessä olemme enemmän, yhdessä saamme vietyä päätöksentekoa ihmistä arvostavampaan suuntaan!

Inka